Suomeen saadaan pian luolaihmisiä. Ainakin, jos on uskominen paimiolaisia Markku ja Tarja Sahramoa, jotka jättivät marraskuussa patenttihakemuksen kallioon louhittavasta asunnosta.

Sahramoiden mielestä suomalaisen kiven sisään voi rakentaa esimerkiksi sadan neliön lukaalin.

 

Aluksi etsitään sopiva kallio, mieluusti ainakin 15 metriä korkea. Sopiva paikka voi löytyä mistä vain, vaikka tunturista tai meren rannalta, jossa näkymätkin ovat kohdillaan.

Kallion seinään porataan ja räjäytetään kodin mentävä aukko. Sitten kallion kantokyky tutkitaan ja seinät vahvistetaan sekä kosteuseristetään.

Osa seinistä valetaan, mutta esimerkiksi takaseinän voi Sahramoiden mukaan jättää paljaaksi kallioksi. Kantavia väliseiniä ei tarvita.

"Kallioseinään voi upottaa vaikka takan", Markku Sahramo maalailee.

 

Ikkunattomasta asunnosta tehdään valoisa rakentamalla etuseinä lähes pelkästä lasista. Esimerkiksi kaksikerroksisessa asunnossa se tarkoittaisi yhteensä kuusi metriä korkeaa panssarilasiseinää.

Jotta valo kulkisi halki asunnon, voidaan myös talon portaat ja kerrosten välinen lattia tehdä osittain panssarilasista. Sellaisesta uudenlaisesta, jonka saa nappia painamalla tummennettua.

 

Neljä vuotta ideaansa jalostaneiden Sahramoiden mukaan kalliokoti olisi paitsi idyllinen, säästäisi myös energiaa.

"Ammattilaiset ovat tarkastaneet luvut, ja energiansäästön pitäisi olla 60 prosentin luokkaa maanpäälliseen taloon verrattuna", Tarja Sahramo kertoo.

Kalliotalossa pystyy hyödyntämään maalämpöä, eikä kiven sisällä juuri pakkanen vaivaa.

Markku Sahramo täydentää, että muita etuja ovat muun muassa homeettomuus, oma porakaivo, ulkoremonttien pois jääminen ja kohtuulliset rakennuskustannukset.

"Louhintoineen sadan neliön asunnon hinnaksi tulisi noin 360000 euroa. Ja laskelmat on tehty hiukan yläkanttiin."

 

Kalliorakentamisen professori Pekka Särkkä Teknillisestä korkeakoulusta vahvistaa, että Sahramoiden laskelmat ovat realistisia ja kallioasunto muutenkin "teknisesti toteutettavissa".

Hänen mukaansa myös 60 prosentin energiansäästö on saavutettavissa, kunhan käytetään maalämpöä hyödyntävää lämpöpumppua.

Sahramoiden mukaan rakennusala on jo kiinnostunut hankkeesta.

"Yhteistyöstä on neuvoteltu monen rakennusliikkeen kanssa. Ympäristöministeriökään ei nähnyt tässä ongelmia", Markku Sahramo kertoo.

Tulevaisuudessa kalliotalon rakennusoikeuksia aiotaan lisensoida muille, ja Sahramoiden silmissä kiiltävät myös ulkomaiden markkinat, esimerkiksi Venäjä. Ensimmäisen prototyypin valmistaa Sahramoiden tyttären omistama Seviso Oy, jonka nimissä patenttihakemuskin on jätetty.

 

Pariskunnan puhelimet ovat pirisseet sitä mukaa, kun eri lehdet, muun muassa Turun Sanomat, ovat kirjoittaneet projektista.

"Tämä on paisunut kuin lumipallo", Tarja Sahramo päivittelee.

"Katsotaan nyt, tilaako joku prototyypin itselleen jo ennakkoon. Jos ei, niin se tulee aikanaan myyntiin."

Ensimmäisen kalliotalon rakennustyöt käynnistyvät kevään aikana meren rannalla Kaarinassa.